EMENTUTATUNANTS MAMU ETAIANTS

Nemanueniteai katshi uapatatash ute ninai EMENTUTATUNANTS MAMU ETAIANTS kenashaniateua. Anushu takuen umue atuseuen etatushkants ute Newfoundland mak Labrador.

EMENTUTATUNANTS MAMU ETAIANTS metshishiashunanu, muk tshenam uitshakenuets auentshi kie tshekatshi uauitakenu ente uesh. Neuitshaiants innuts mak kuetakets essimeuets tshetshi nantuapatas tshenashauitshakenets uamakunakantaui kie uakauitshakentaui unakashanuaketaui nenu miam eniuets kie nenu eshemaiats ute mesheue Newfoundland mak Labrador.

Ute ninan kentatuseiaua etutuseash auentshi tshekamashkamuts tshetshi uitshakenets tshekuanu kamentutuakentuaui nete ueish uauitshinakuashitaui nenu auenua kamentutakutaui kie uauitakaui kamentutauakenets nenu uakashanatuenu put. Ninai ute innuts auentshi muk eshanakushets kanatutauaiaets tshekuanu uitamutshiaue tshekuanu kamenashkakuts, tshekauauitshintanai tshenasha nitshiamen tshekuan kamentutakuen. Ne nass ntatuseuenai tshetshi uauitshatshis innuts mak esimeuets unakashanuakentaui kie etenitakaui nuaueshenakunai kie menaui uitshinakunai uesht ne eniunash kie eatsh eshanakushanash.

Tshekamashkunai nta nemashanankunai kie nuinakunai nta kie tshematueshtunash kie put tshentuapamanash.

AUEN NENU TSHEAPATSHITAT EMENTUTATUNANTS MAMU ETAIANTS.

EMENTUTATUNANTS MAMU ETAIANTS nutemuakenuets mishiue auentshi nete Newfoundland mak Labrador, mak eapets entshe uauiu kushiutshi kueshteshe eatashis kushiutshi eatsh kenashaniuetshi kie eatsh kenashemauetshi kie tutauakentaue kamenuants tshekuanu.

EMENTUTATUNANTS MAMU ETAIANTS tshatshi eapets uauitshaushiuets nete (kashkutamatsheutshiuapish, tsheutshamau meshananekentshuapish, nete etashkanenets, mak ente ntukutshuapish kie nte kueshteshe) tshesenamatau put auen nte kamentuta eteset peik nenua ketakuenuani. Kuitshatatusemaiaets entsh auentshi uementutuats ketaka auenua. Katuteai ume atuseuen ketakuenua kuitshatatusemaiaets auentshi uamentutuats eatsh kenashaniunuani. Ne tshekuan kapatshitaiai ueueshintunantshi, kakueshtianua tshetshi kauakashanuakent auen nenu esheniuet, tsghekashkutamatanai tshenashatutamen tshekuan kametutakenuene.

Nte uetapenitamuen auen keshpeuatakenua (Human Rights Commission) kenashaniateua tshatshi entsh petashanamuets kie uinuau nenua meshananekea. Muk tapuetakuau entshe mueshananekenets tshetshi nitshias mamu enishets. Eku mishiue tshekuan menapuentshe nete EMENTUTATUNANTS MAMU ETAIANTS, nete katakuash tshemashananeken kueshteshe uipets tshekatshapanakenuen tshekatshitakuen. Eku katapuetatutaue entshe auentshi kenishutshi, eshk ente tshekatakuenu

mueshananekenuau. Enamuk tshekuan etakuashi tshekuan tepatshemuen tshekatshi nashtesh uapatanakenu auen muk ente tsheka takuen.

Tsheaminash put tshemashamunash tshetshi menuakue ume katakuenua EMENTUTATUNANTS MAMU ETAIANTS kenashaniateua.

NENU UINUAU EMENTUTATUNANTS MAMU ETAIANTS KANTATUSETS:

  • Tshetshi miam mentutuats muk eshanakushentshi auenua kie tshetshi neshpetanamats kie tshetshi katsheshkutamuats kamentutuakenatshe nenu euakashanuakenatshi kakeshaua, kie put nutshiuakenatshe kie auakenatshe.
  • Tshetshi meshtananukuashets nenu unauitshaiats auenua kakatshiuitshinushintshi innu put kuetaka auenua kakatshesenitamentshi tshenitentshi.
  • Tshetshi kuetshitats tshetshi minu tutatunanets kie tshetshi minu neshtutatunanets.
  • Tshetshi uauitshautshits nenua auenua, kie nete auenua ketasenuani kie nte mamu etananets utenats nenu etutatens uakashanatuenu kie tshenashatutakenets tshetshi kashuka takuenets.
  • Tshetshi katsheshkutamatshets nutshiatunanetshe kie katapuetatunanetshe tshekuanu kie tshetshi emiats nenua auenua kauipunetshe.
  • Nass tshetshi kesiuets
  • Emiats kuetaka auenua muk unapamats
  • Tshetshi mushanau tats uauapamakentuaui

TSHEKUAN NANU KANASIUANUA KANUTSHIATUNANUA?

Meshaue nte takuen eshanutshiatunants eniunau. Enkuen eshaniunak nanekuetani. Eku ueneshampentshi enutshiatunants, tshatshi aunakun nte meshaue shtaniunish, tsheuitamen tutakune kie tshentusenitamen tshenashatutamen, tsheuinashtutamen eshanakuash kie tsheueueshitan tshetshika ueshapents etu tshetshika auateninakuash. Nutshiakentshi auashatanuen kie utshiatuen metanu kie kueshkuenu, tshatshi etu menanashtute tshenashatutamen eshkuente minuats.

Nutshiatunantshi uakashanatuen, kueshkuenu put enta ekanukutat auen nenu euakashanuat kuetaka auenua, tshatshi tshishue anamenitakuen. Auakuenu tshishue auen kuetek nauashanuakentshi kie tshishue anamen tan tshenashtutekents. Tshekasisenite tshenasishuen kie tsheten. Tshekasisenite tshenashatutamen enitutakuen nte kuepua unakashanuakentshi auen tante tshekatshikuetu tutem kie tsheka tshi kuetu teshum. Tshatshi put uitshinaken minakun tshesha uitshintun.

Eapets ente put tshekamunshitai uakashanatuen etashkants kie ente meskuats eteshkants. Entshe auentshi etesets ente (Community Justice

Connect) kenashaniateua tshatshi uineuets auenua kamentutamentshi kie tshetshi nekatashanakent ne uen kie put minuat tshatshi menapuenu.

Community Justice Connect tetamuets eshanakuenets uitshintuenu. Tshatshi uauitshintanai nte:

  • Tshin nutshiamen ne tshetshi minupenitan enutshiakuen.
  • Tshetshi minu nushtutamen tsheutshamau meshananekea
  • Tshetshi minu neshtutamen kauitshinueshets meshananekea kie tshatshi uauitshauets kueteks tshetets nete kaueshintunanets. Meu ninai kauitshinueshets. Muk tshatshi uitamatanai tshetuten ne kenashaniashutshi PLIAN-Public Legal Information Association of NL put kueteks tshesenitas kauitshinueshentshi utatuseunu.
  • Tshashkutamakun tsheniten
  • Tshauauiten nenu tshekuan tshuapuen kamenapuen auentshi tshauauitamuauets kie entshe kuinaueutshi mitshuapa.
  • Kie ne nte etusen tshauisenite tshetutamen kamanupenen.
  • Tshanutshie eshanakuash uakashanatuen kie tuanakashiuen etuanakakentaui entshe auentshi eatsh kenasheniutshi kie eatsh kueshiutshi eatasish kutshapanutshi.

Nuinatutuaiaets muk auentshi eku patush tshesenitamash tshenashauitshatshis tshetshika auakenanets. Meuen muk tshekuan tutame, nakatuapatenan tshishue eshauauitamash tshekuan, eshuapatamash, eshanatutamash kie eshakukuetshamunash kie eshamametanenitamash. Community Justice Connect kanashaniateua uauitshinueu nte tante tshentuten, tan tshenashatshitapatamen tshekuan uanashapumutanushun nta shteniunish tshetshi nte menapuenen eshkuente

TSHEKUANEN RESTORATIVE JUSTICE KENASHANIATEUA? KIE TSHEKUANEN UISHAPETSHITAKENTS ANUSHU AN TSHEKUAN ESHANAKUASH?

Restorative Justice nutshiakentshi tshekuan nanemenitakuashi. Tshitapatakenua tshekuana auentshi tshapatshitauets tshetshi nantumeshkakenets tshetshi ettu minu minuneshtutakenets nenu tshekuanu kamenapuenets. Eku ute ninai Community Justice Connect kentashaniashunaiua nuikutshitaiai tshetshi meshkamash tshenashauitshaushinash kie tshetshi nekatashanamash ne kuakashanuakenua auen eshanakuasht.

Restorative Justice uinuau tshitapatamuets nenua auenua kamanapuanuani etutamentshi tshekuanu. Kie nenu tshitapatamuts nenua auenua nauakenatshi kie tshekuanu tshatutamuts tshetshika meshtanashpenets ettu kie tsheka ettu akuakenatshi minuats auenua. Eku ute ninai nuikutshitaiai tshetshi minutshitapakents kie minunashtutakents tshekuanen eshanakuash uakashanatuen kie tshetshi uitshiakenets auentshi tshetshi nushtutash tshetshi kante nashatutas kie tshetshi uauitshiakenets tshetshi ntumashkas tshetshi minupanitatsh.

Kaminaiats ketakets tshetshi petuakenets tshetshi natutuakenets. Tshetshi shutshiuakenets auentshi tshenashauitshinushuts

nauakentuaui kie tshetshi uitshaiats nenua kuetaka auenua auakenatshe eapets.

Community Justice Connect ute ninai nutshikem auenua nutshiatuntaui kie kukuetshishem tshekuan uisitshishapent ume nutshiatuen:

  • Tshekuan taetenants?
  • Auen nauakent?
  • Tante uisitshishapents mesheue tshekuan?
  • Taetenitas kuetakets auentshi/taetamashiuets? Nenu tshekuanu uishanitshiatunanets tshashapenets?
  • Auen nauakent? kie tan eshauakent?
  • Tan tshanashauitshakanuets tshekuanu etuenitas?
  • Tshekuan tsheapatshitakents tuenitakenatshe nenu tshekuanu etuenitas?
  • Auen kuetek kie tshauishamakenu?
  • Tan tshapatutakenu tshetshi ueueshitakents tshetshika nashpents minuats (entshe auentshi kueteks, kie mamu etaiants kie meshue)?

Community Justice Connect entshe ketautshi nenu apatshitauets uakashanatuenu kie nenu kuetekenu kapatshitaua tsheutshamau

tepenitamuenu tshetshi meshkas tshenashatutas tshekuanu kamenapuenatshi. Kie tekuenua eshakuetshishemuets tshekuanu:

AUEN

  • Tante esisenitamash tshetshi natututshis auentshi tshekuanu enitatets?
  • Takuenitshge ante tshekuan kaunapatamash?
  • Tante tshesiuitshatshis auentshi entsh kua ashanuakenutshi?

Kie tante tshesi uitshatusematshis auentshi tshetshi nushtatas nenu eshaunuents uakashanatuenu?

  • Auenu uetshinakuet nanumueatakenatshi kie nutshiakenatshi kuashanuakenua auen?
  • Auenu naunakuet auashanatuenu?
  • Taeshauauets kueteks auentshi katshauakashanuaiautshi?

Tsheutshamau eshapempent

  • Taeshanakuash ente etuseuk kie taeshateseuk? Mushitakenu ante mishue etutuseuk? Kie tante ku? Eku tante tshesi mametanenitamak eshaunakuets entsh auentshi katshi tshiueaku tshitshanash?
  • Memanapuenu ante uesh uta keshtitaianua ute keshtatusenaiaua? Tshekuan kamuenapuents? Tshekuan kamentutamak?

Utenau

  • Taeshashpeuatamak nenua innu utaniuen kie innu utatuseuen kie taetenitamak ke?
  • Taeshpashats tshekuan essiauakent auen? Eapets anta ashtanekenu eshaniuet, eshanakuesht mak ente uetshit?
  • Tante tshesi anemueatamau nenu eshanakuesht auen, uenakashanuakent auen eshaniuet, kie eshanakuesht?
  • Tshatshia kie tante tshasi uishamaiuets auentshi?
  • Tante tshasi mentutuaiaets kie tshetshi menuenitas auentshi tshetshi mesheue uishamauets?

Community Justice Connect kenashaniashutshi eapets senitamuets etakuenets uakashanatuenu nete mesheue innu utenats kie esimatshapaninakuets innuets unapatas nenu kamuenuants nte etakuenets utasiuats.patshi tshishapanitaiai tshekuan tshetshi uitshinakuets auentshi, kie nete etusets, kie nete ueshits, kie nenua utsheutshamamuaua.

UANASHANAKUTAIASH

Nashtesh manemen tshekuan uatutamash. Entsh kuitshatasemaiaets auentshi katanapuetatuts kie nutshiatuts, kie tanapuetas tshetshi uitshatasematuts. Eku tshin kie kuetakets auentshi kauiuitshauashinekue, tshatshi uauitshintanai ketshin tshenashatutamen uinutshiamen tshekuan enitanants.

Tshemashanamunash tshetshi uauitshintash ute ninai Community Justice Connect ntashaniashunai tshentusenitamen tshetshi menuakue tshenashauitshinakuen.

Nishtam peta tshekauiuapemau nutshamamenai nenu tshekuanu eshanakuenets. Tsheka uauitamuets eshanankuenets kie uanashatutas.

Nte nishtam tshekantutanek ne nutshamamenai nenua kuetaka kateseshentshi. Nte uentshi kuetakets kateseshets nte pitekamish etesets unauitshaiats kuetaka innua put auenua mekuats euitshgataemats nenua nte Communty Justice Connect. Ente uetshi etesets pitekamish tshe meshte shkutamashuts nenu enutshias auen tshekuanu kametutashi tshetshi minuats menapuent, kie nenu kuashanatunanua, kie nenu kakeshaua utatuseuenu uakutshitat tshetshi mishkutanat innua put kuetaka auenua. Nenu auentshi passe katuseshets uishuuatanakenets tante tshash nenu tshinashanakushuts nete uipets eniuets uinuau kie tshash nenu senitamuets kie tshash nenu tshiuapatamuets.entsh ninai neka atuseshimanaiets ekuetente ueshits nte uitesiuash.nenu neshaianumueuets mesheue uanashaianumuets kakeshaua, uamashtakushua, mak ente kuetaka eshaianumuanets.

Tshin mak entshe Community Justice Connect tshekatuseshimuaets en tshekaianumueateau:

  • Taeshpents tshekuan
  • Auen nta etatat?
  • Auentshi kuetakats uatats?
  • Tantaune tsheaianumuants?
  • Tan tshenashanakuash aianumuantshe ? mamua tsheka petashtamapashtatunanu? Put kametuetashish tshekamintunanu? Put tsheka uashkapashtatunanu?
  • Tan tshenashpempanitakents aianumuantshe?
  • Tan tshenasha kukuetshamakent auen kie tan tshenasha uauitak tshekuenu?
  • Tshekuan tsheapatshitakents tshetshika nas meshta nashpents tshekuan?

Mesthishiatunanu uiuauitshaushine, tshin tshekasenite tshetshi tshapamen mesheue aianumuan.

Community Justice Connect kenashaniashutshi meshtama uitshatusemueuets nenua Human Rights Commission kenashaniashunuani kie neua Relationships First RJ-NL. Nenua minakuets shuneanu Department of Canadian Heritage kentakanuani.